Tietoja minusta

Oma kuva
Päiväkirjamerkintöjä pienen puutarhan vaiheista vitosvyöhykkeellä. Lisämausteena luontokuvia lähiluonnosta, usein retkillä mukana cairnterrieri Nelly, 3 vuotta.

torstai 31. heinäkuuta 2014

Makuja Koillismaalta


Niin se tuli se aika vuodesta, jota aina niin malttamattomana odotellaan. Kesäloma alkoi ja minulle sopivin tapa tällä kertaa aloittaa loma oli lähteä suoraan töistä Koillismaalle mökille ja mustikkametsään.
Kymmenen litran ämpärin kanssa kotiuduin eilen , täynnä tietenkin :)


Kävi samanlailla kuin viimekin kesänä eli Nelly herätti aamuyöstä pissalle. Ja mikä upea näky järvellä.
Valokuvaan ei aina saa sitä samaa tunnelmaa...


Hillat jäsi maistelematta, jos isä ei olisi nähnyt vaivaa.


Malja kesälle, lomalle ja ystävyydelle... ja rakkaudelle ♥



Hyvää kesänjatkoa ♥

t: Pia ja Nelly

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Sadetta ja paistetta


Tänään oli sopiva päivä viettää aikaa maalla. Tummat pilvet seurasivat meitä ja puolessa välissä matkaa taivas repesi. Vettä tuli kuin saavista kaatamalla, auton vinkkarit eivät pysyeet mukana. Vauhti oli pudotettava 60:iin. Välillä tuntui, että tie katoaa...
Oulussa rikkoontui tänään vuorokauden sademääräennätys.


 Mutta sentään oli sateetonkin hetki, ja lämmintä. Nelly laiskotteli nurmella ja odotti tietenkin herkkupaloja.


Talkooväellä oli rankempaa hommaa, olkapääkipuiselle oli sopivaa hommaa olla grillimestarina.


Taivaallisen Isämme silmien alla saan taivaltaa tätä matkaani; jos horjun tielläni, Hän ohjaa mihin suuntaan minun tulee kulkea. Ja hiljaa rukoilen: säästä minut pahalta ♥ Hyvää yötä, rakkaat ystävät ♥

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Järven rannalla


 Vihdoinkin koitti vapaa viikonloppu, mieleni teki maalle rentoutumaan. Sininen taivas ja järvenpinta kuin peili. Naurulokeilla tuntui myös olevan hauskaa, sellainen oli naurunremakka järvellä.



Koillismaa on minun sydämeni kohde, jo pienestä pitäen. Olenhan siellä syntynyt ja maailmalle vanhempieni mukana lähtenyt.




Luojallani oli varattuna meille paras mahdollinen sää. Aamusta iltaan järvi oli peilityyni,
katselin sitä kuin kuvastinta.



Lenkin jälkeen, mikä sen mukavampaa kuin heittäytyä järven syliin vilvoittelemaan.
Totesin, liian kylmää oli vesi mutta kastautua saattoi ja virkistystä sain.


Tätä kauneutta katsellessa, raavaankin miehen kädet ristiin hakeutuvat. Kiitollisena kaikesta !