Tietoja minusta

Oma kuva
Päiväkirjamerkintöjä pienen puutarhan vaiheista vitosvyöhykkeellä. Lisämausteena luontokuvia lähiluonnosta, usein retkillä mukana cairnterrieri Nelly, 3 vuotta.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Muistoja mummolasta

 Ajelimme kohti mummolaa. Muutama vuosi ehti kulua edellisestä vierailusta. Mummo ja pappa ovat kylläkin muuttaneet jo ajat sitten paremmille laitumille, talo on jäänyt tyhjilleen. Jätetty rapistumaan omia aikojaan. Kun saavuimme pihalle, näky oli aika surullinen. Navettarakennuksesta katto rymähtänyt alas, ympärillä kasvillisuus vallannut tontin täysin. Aluksi ajoimme jopa talon ohi kun risukot peittivät talon lähes kokonaan. Miten piha tuntui silloin lapsena niin valtavan isolta, oli lääniä juosta.


Kun tulimme lähemmäs taloa, piti vähän aikaa hieraista silmiä. Näenkö unta vai kasvaako ikkunalla kukkia? Onko joku asettunut taloksi? Jännityksen sekaisin tuntein avasin ulko- oven. Ovi oli auki, siis ei lukossa.Sen luusisi olevan merkki, että tervetuloa sisään.
Eihän siellä tietenkään ketään ollut, yhtä asumaton kuin edellisellä vierailulla.  Lattiat notkui ja haisi ummehtuneelle, jos olet käynyt autiossa talossa voit kuvitella sen hajun. Se kukka oli edelleen mysteeri...


Hetken päästä mysteeri paljastui. Talon hirsirakenteet olivat jo niin lahoja, että rentunruusut eli horsmat kasvoivat lattian läpi!!!
Oliko tämä joku merkki meille, että talossa sentään on jotakin elämää. Tuli semmoinen outo tunne.
Kiertelimme kaikki huoneet läpi. Kaikki huonekalut ja tavarat olivat niillä sijoillaan miten ne ovat olleet viimeisten asukkaiden sieltä lähtiessä.
Ullakollakin kävimme. Pelotti kestääkö rakenteet enää.
Halusin muistoksi kuvata joitakin tavaroita. Talossa on sentään joskus ollut elämää. Minutkin on kastettu tässä äitini kotitalossa vuonna 1967.
Kun lähdimme sieltä pois, mielessä oli ajatus että nämä taisivat olla viimeiset jäähyväiset tälle talolle. On varmaan vain ajan kysymys milloin talo on maan tasalla ja jäljellä on vain tomukasa.
Haluan säilyttää muistoissani ne ajat kun talossa oli elämää .





           TILIPEHÖÖRIÄ MUMMON AJOILTA



Silitysrauta kuumeni, kun hellassa oli tuli

Retroratiosta kuunneltiin kirkonmenot

Mummo keitteli hyvät sopat hellalla

Hyljätty nalleraukka

Mummon sur- rur- rukki

Kuka näillä on tepastellut?





4 kommenttia:

  1. Hei
    ihania kuvia, tunnelma on käsinkosketeltava.

    VastaaPoista
  2. Kiitos:) Kiva kuulla, että pidit.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommentistasi blogiini, osasin siten tulla vastavierailulle...=)

    Paljon tuttua kertomuksessasi, tuli mieleen käynti omassa mummolassani. Muistojen kerrostumat mielessä, rakkaista ihmisistä ja tutuista esineistä ja paikoista.

    Kuvasi ja niiden esineet ovat kiehtovia, vanha nallekin ja pienet kengät. Tunnelmallinen, viehättävä kertomus, kiitos!

    VastaaPoista
  4. Ompa hienoja kuvia :)
    Tässä muuten linkit niihin blogisivuistoille, mistä oli silloin yhtenä päivänä puhetta:
    http://www.blogilista.fi/kirjaudu-sisaan?ref=/blogi/lisaa
    http://www.bloglovin.com/

    Noiden sivujen kautta voit siis lisätä blogisi muiden helpommin löydettäväksi. Olisin voinut lisätä tämän blogin tuonne bloglovinin sivuille omilla tunnuksilla, mutta sitten et itse olisi päässy seuraamaan esim. kävijämääriä yms. Eli eniten saat noista irti, jos teet sen itse :)
    Itse seuraan blogeja tuon bloglovinin kautta, mutta blogilista on taas suomalainen, mitä voi olla helpompi käyttää, jos ei jaksa kielipäätä käyttää ;>

    VastaaPoista