Kevät

 Perinteisesti vappu on ollut ajankohta, jolloin on aloitettu lähtölaskenta kohti kesää. Nyt on oikeasti kevät! Sen voi aistia joka solulla menitpä mihin tahansa.
Ensimmäisenä sen huomaa terästäytyneestä kuuloaistista. Linnunlaulua kuuluu jokapuolella, volyyminappia on painettu "kaakkoon". Hälytyskellojen pitää alkaa soida siinä vaiheessa jos ei kuulu linnunlaulua. Muuttolinnut ovat palanneet pitkien matkojen päästä. Pesimäpuuhathan niillä taitaa olla mielessä. Osa muuttolinnuista tulee tänne pohjolaan ainoastaan sukua jatkamaan kunnes taas syksyllä alkaa pitkä paluumatka poikueineen ravinnonhakuun etelään. Kaukaisimmat matkaavat Etelä- Afrikkaan saakka. Kyllä nämä vaeltajat onkin syytä toivottaa lämpimästi tervetulleiksi joka kevät..suurella kunnioituksella.

 Tänään on siis vappuaatto ja mikäs sen mukavampaa kuin julistaa virallisesti kevät alkaneeksi kunnon jätskillä. Jätskiseurana tällä kertaa olivat omat tyttäret ja Muru.

Mereltä tuulee vielä aika jäätävästi mutta se ei haittaa kun sopivassa kolkassa aurinko pääsee lämmittämään jo melko mukavasti. Kyllä se jäätelön saa jo sulamaan.

 Herkkupalojen kärkkyjätkin olivat lentäneet paikalle, tietävät mistä saattaa joskus herua jokunen suupalakin. Toisille inhokki mutta toisille kaunis kuvauksen kohde. 

Mummon Murukin pääsi ensimmäistä kertaa wappupallo- ostoksille torille ja tällä miehenalulla ovat autot verissä jo heti pienestä pitäen.. Ei kelvannut muiden valitsema ilmapallo vaan itsevarmasti tuumasi, että AUTO. Ja komean rekanmuotoisen pallon sai :)  Tulipahan myös tulipunainen "ferrarikin" testattua siinä sivussa. Ja voi mitkä otteet ratista...noin pienellä jo oikeat otteet ... ja asenne kohdillaan...brrrrmmmm :)

 Torireissun jälkeen mummolassa olikin jo grilli kuumenemassa. Grillikausi avattu sopivan kelin hellimänä.  Ai niin täytyhän minun mainita, että pihasiivoukset tuli tehtyä juuri vapun alla. Torstaina lämpömittari näytti +15 astetta, silloin oli SE päivä, jolloin, rapsutukset tuli tehtyä. Tänään jäätiin  noin kymmeneen asteeseen mutta suojaisessa paikassa saattoi mittarilukema  käväistä ylikin. Uudelle nurmelle on nyt tehty kasvutilaa...

Siellä, missä on ruokaa on myös meidän Nellykin. Tietää vallan hyvin, että Murulta saattaa "vahingossa" tipahtaa jokunen herkkupala.

 Tuossa riippukeinussapa olisi mukava ottaa ruokalevot mutta odotellaanpa kelien lämpenemistä.

 Meidän omaperäinen mansikkapenkki

. Kuva on ehkä vähän epäselvä mutta tarkennan sen verran, että reunoilla kasvaa myös mansikkaa . Tiilet kiertävät "keskipenkkiä", jolloin penkki on helppohoitoisempi. Tiilien päälle voi huoletta astua, kun alkaa sadonkorjuun aika. Mieheni ja minun yhteistyön tulos, enpä tiedä löytyykö tämmöistä samanlaista muualta.. Nuo tikut tuossa pystyssä ovat verkkoa varten. Linnutkin nimittäin ovat kiinnostuneita näistä meidän herkuista... jossakin näin semmoiset muoviputkista taitetut kaaret...näyttivät paljon paremmiltä kuin kuin kepit... pientä fixausta vielä siis vailla...

Huhtikuu oli ja meni, kelien suhteen otettiin vähän takapakkia mutta jo pienikin lämmönnousu on tehnyt luonnolle ihmeitä. Näitä ihmeitä katsellaan ihmetellen kuin pieni lapsi. Joka kevät luonnon puhkeaminen kukkaan näyttää siltä kuin näkisin tämän kaiken ihan ensimmäistä kertaa. Niin ihmeellinen on ... KEVÄT <3 p="">
Touhukasta toukokuuta lämpimästi toivottaa,

Pia

Mitä onkaan tapahtunut viikon aikana

Palautellaan mieliin vähän viime viikon asioita...viikko sitten sunnuntaina oli näin paljon lunta...

.

 Viime sunnuntaina kehikosta näkyi vain kulmat...

Viime keväänä uudistimme mansikkapenkin. Paikka vaihtui hieman ja mies väsäsi laudoista oikein kehikon mansikoille. 

Ja tänään näyttää tältä... Kaikki lumi pois! Terhakoiltahan nuo mansikanlehdet näyttävät...äkkiseltään näyttää siltä, että hyvin on selvitty talven yli. Paljon on tehtävää, että saan tuon penkin putsattua siistiin kuntoon. Tänään oli aika kylmä päivä, joten joku toinen päivä sitten. Ehtiihän tässä vielä siivoushommiin. Rapsutettavaa riittää, vaikka ei olekkaan tämän isommasta pihasta kyse.

Jaa mutta mitä tulikaan istutettua viime kesänä? Enpä muistanut noita punaisia herukoita viime viikolla ollenkaan, kun olivat vielä lumen alla piilossa. Olipa iloinen yllätys...ja silmuja näyttää niissäkin olevan .

Silmäys perennapenkkiin paljastaa myös mielenkiintoisia asioita. Täytyy palautella mieleen kasvien nimet...käyttääköhän kukaan muu muistikirjaa oman pihansa kasvien nimistä?

Viime kesänä perustin pienen kivikkoryhmän perennapenkin kulmalle. Patjarikko näyttää myös voivan hyvin. Voi, että tämä kevät on ihanaa aikaa, kun saa todistaa uuden kasvun tuomaa  iloa ja voimaa. Minä ainakin  koen tämän voimaannuttavana asiana. Kamera paljastaa lisäksi kaikki pienet yksityiskohdat, joita ei muuten ehkä huomaakaan.

Mutta entäpä tämä omenapuu, silmäteräni. Eikö silmut olekkin jo selvästi pulleammat viime viikkoon verrattuna? Tarkastellaan jatkossa  tätä oksaa säännöllisin väliajoin. Yritän päivittää uutta kuvaa tästä oksasta vähintään viikon välein. Katsotaan mitä tapahtuu...

Paljon kiitoksia mielenkiinnosta ja oikein mukavaa viikon alkua!

Terveisin, Pia