Tietoja minusta

Oma kuva
Päiväkirjamerkintöjä pienen puutarhan vaiheista vitosvyöhykkeellä. Lisämausteena luontokuvia lähiluonnosta, usein retkillä mukana cairnterrieri Nelly, 3 vuotta.

torstai 4. elokuuta 2016

Elokuun kuulumisia ja näkymiä


Elokuinen tervehdys kuin tuulahdus. Kesä se mennä hurahti vauhdilla ( no, ei se vielä ole ohi kuitenkaan). Syksyn tuntua alkaa olla jo ilmassa vaikka lämmintä vielä onkin. Minun mielestä nyt ne parhaat kelit vasta on alkamassa. On erilaisia valoja, pehmeitä ja värikkäitä. Varjot pitenevät ja näkyy jännittäviä varjokuvia. Pitkin kesää on näkynyt mahtavia kumpupilviä ja viime päivinä ukkospilvet ovat loihtineet käsittämättömän hienoja tunnelmia taivaalle. Aikainen kukkuja saa nauttia hienosta aamu- usvasta, sekin on viehättävää. Kesän yksi tavoite jäi saavuttamatta...nimittäin oli tarkoitus valvoa luonnossa  yksi yötön yö . Mielessä oli yökuvaus  Suomen suvessa...sääskiä oli kyllä ihan mielettömästi, nekö lie sitten säikäyttänyt...




Heinäkuu oli lomakuukausi. Ilmat suosivat tällä kertaa, karvaat muistot kylmästä ja sateisesta viime kesästä ovat vieläkin tuoreessa muistissa.
Lomallakaan ei aina ehdi tehdä kaikkea mitä haluaisi. Täytyy mennä hetkestä hetkeen ja parasta lomalla onkin suunnittelemattomuus. Ja voin vannoa, ettei ole yhtään toimetonta hetkeä vaikka edellisenä päivänä olisi mielessä käynyt "mitähän huomenna tekisin...?"


Silloin kun paistaa ollaan ulkona, kun sataa kohennetaan vähän kotia.
Ja sitä työtähän riittää kun haluaa tulla "hyväksi" tai edes "kohtalaiseksi" puutarhuriksi.
Viimeiset kymmenen vuotta ovat  jotakin opettanut mutta mokia sattuu joka vuosi. Kaikki eivät aina ole itsestä kiinni vaan sään säätelijälläkin on joskus sormensa pelissä. Viime talvi oli aika rankka monelle kasvilajille. Näin on sanonut moni kokenutkin puutarhuri.


Iloinen kokemus oli nuo tämänvuotiset uudet kasvilavat. Kaikki mitä niihin laitoin keväällä kasvamaan tuottivat onnistuneesti satoa. Niistä on saatu nauttia pitkin kesää.
Talon lämpimämmälle seinustalle istuttamani tomaatintaimet ovat hujahtaneet pituutta ja aloittaneet kukintansa ja muutamia vihreitä tomaattejakin on näkyvissä. Lämpimät kelit olisivat vielä suotavia, jotta ehtisivät kypsyä. Mansikat on myös syöty makoisiin suihin, sato oli kiitettävä.


Marjat makoisat odottavat poimijoitansa, mustaherukka vuorossa seuraavana. Punaiset vielä odotuttavat, josko jo ensi vuonna tulisi satoakin. Tänä vuonna karviaisia ei sitten poimita liian aikaisin kuten viime vuonna. Maltti on valttia.


Omenapuissa pienillä suloisilla omenilla jo posket rusottaa. Semmoinen malli näillä puilla, että satoa antaa vain joka toinen vuosi. Ikää puilla jo yhdeksän vuotta, koskaan en ole lannoittanut millään.
Mutta ensi vuonna kokeilen oman maan tuotetta eli puutarhajätteestä tuotettua kompostimultaa.
Tämmöisen kehikon mies kyhäsi kyseistä toimintaa varten, kuvasta puuttu vielä kahteen suuntaan avautuva kansi ja myöhemmin mies teki pienen muutoksen etupuolelle. Nyt siinä on irroitettavat laudanpätkät, jotta kompostin työstäminen olisi ergonomisempaa.


Lisätyötähän tästäkin on mutta jos siitä saa omaa multaa niin on vaivan väärtti. Voisin kuvitella, jos tätä sekoittaa "kaupan multaan" seoksesta saattaisi tulla rikkaampaa ja kukat kukkivat komeampana ja sadosta tulee parempaa kuin koskaan...toiveajatteluako?


Mikään ei tunnu liian raskaalta kun mukana pihahommissa on ollut maailman paras pikku apulainen.
Mummon kukat on kasteltu hyvin...
Kukkia on nypitty yhdessä...
kääk, joskus vähän liikaakin!
Innokas tuo muru...




Maistelimme vähän tuota omenaa... se ei ollut kielletty hedelmä.
Vähän oli kirpakka vielä.
 Muru oli samaa mieltä.



Tämmöistä kuuluu meille näin elokuussa. Työt ovat alkaneet ja ihana arki siinä sivussa.
Lomasta jäi kivat muistot mieleen. Siitä iso kiitos perheelleni, sukulaisille ja ystäville.
Kesän aikana bloggailu on jäänyt vähälle mutta syksyn tullen siihenkin saattaa löytyä enemmän aikaa. Tämä on tämmöistä yksinpuhelua mutta minulle tärkeä keino ilmaista itseäni. Ja mielellään luen muidenkin blogeja.

Hyvää loppukesää!
T: Pia


3 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Hannele, ei suinkaan kesä vielä ole loppunut :) syksyn merkit vain alkavat jo olla näkyvissä mutta minua se ei haittaa... rakastan syksyn värejä:)

      Poista
  2. Ihania kuvia ja ihana pikkuapulainen! <3

    VastaaPoista