Sadetta ja paistetta

Tänään oli sopiva päivä viettää aikaa maalla. Tummat pilvet seurasivat meitä ja puolessa välissä matkaa taivas repesi. Vettä tuli kuin saavista kaatamalla, auton vinkkarit eivät pysyeet mukana. Vauhti oli pudotettava 60:iin. Välillä tuntui, että tie katoaa...

Oulussa rikkoontui tänään vuorokauden sademääräennätys.

 Mutta sentään oli sateetonkin hetki, ja lämmintä. Nelly laiskotteli nurmella ja odotti tietenkin herkkupaloja.

Talkooväellä oli rankempaa hommaa, olkapääkipuiselle oli sopivaa hommaa olla grillimestarina.

Taivaallisen Isämme silmien alla saan taivaltaa tätä matkaani; jos horjun tielläni, Hän ohjaa mihin suuntaan minun tulee kulkea. Ja hiljaa rukoilen: säästä minut pahalta ♥ Hyvää yötä, rakkaat ystävät ♥

Järven rannalla

 Vihdoinkin koitti vapaa viikonloppu, mieleni teki maalle rentoutumaan. Sininen taivas ja järvenpinta kuin peili. Naurulokeilla tuntui myös olevan hauskaa, sellainen oli naurunremakka järvellä.

Koillismaa on minun sydämeni kohde, jo pienestä pitäen. Olenhan siellä syntynyt ja maailmalle vanhempieni mukana lähtenyt.

Luojallani oli varattuna meille paras mahdollinen sää. Aamusta iltaan järvi oli peilityyni,

katselin sitä kuin kuvastinta.

Lenkin jälkeen, mikä sen mukavampaa kuin heittäytyä järven syliin vilvoittelemaan.
Totesin, liian kylmää oli vesi mutta kastautua saattoi ja virkistystä sain.

Tätä kauneutta katsellessa, raavaankin miehen kädet ristiin hakeutuvat. Kiitollisena kaikesta !

Pieni ajatelma

Kun näin sinut, en voinut ohittaa sua.
                          Nyt olet ihon alla, voimasi virtaa minussa.
                                                Olen elossa.

Ainolanpuisto

Yö ja päivä yhtä pitkät

Tuskin päästiin kunnnolla kesän makuun kun päivä alkaakin jo lyhentyä. Tänään on se päivä, jolloin valon määrä alkaa vähenemään. Mutta vielä on aika nauttia yöttömästä yöstä. Toivottavasti saat viettää sen jonkun kainalossa ♥♥♥

Olen mieltynyt näköjään kuvaamaan polkupyöriä, niitä on tänä kesänä tullut kohdalleni monenlaisista materiaaleista väsättynä. Tässä versio risupyörästä:) Löytyy Oulusta, Ainolanpuistosta...

Lippu salkoon

Juhannuksestamme muodostui näin idyllinen. Matka suuntasi Turkansaareen ( vanha museoalue) .
Ilta alkoi juhannushartaudella tässä vanhassa puukirkossa. Osa väestä joutui seisomaan ulkopuolella, kun kirkko oli niin täynnä. Onneksi sopu sijaa antaa. Nellykin pääsi meidän kanssa hakemaan hengenravintoa :) Kun virrenveisuu alkoi, se oli pienelle koirallemme liikaa... tai sitten yritti laulaa mukana...

Pelimannikuoro oli saapunut avaamaan juhannuksen  klo 18:00. "Siniristilippumme" raikui komiasti koleassa säässä, kun lippua nostettiin salkoon. Seuraavaksi oli vuorossa yhteislaulua ja muita esityksiä.

 Me pohjoisen ihmiset ollaan kyllä sitkeää kansaa, kun lähdemme liikkeelle juhannuksenakin vaikka mittari näyttää vain kymmentä astetta. Kuten kuvasta näkyy, monet olivat kaivaneet toppatakit esille. Eikä ollut yhtään liikaa tuolla tuulessa.  Itse en tarennut villatakissani, kotiin piti lähteä kesken illanvieton...

Juhannus on alkanut... siniristilippu liehuu...

 Monenlaista menopeliäkin näkyy kun ympärille katselee...

Toivotaan, että jossain päin Suomea joku paistattelee keskiyön auringossa. Monta olen saanut itsekin seurata mutta tällä kertaa nukkumatti houkuttelee varhain... aamulla kutsuu työt... minun osani on auttaa kaikkein heikoimpia... se ei katso, onko arki vai pyhä ...

Mutta iloita saatan silti tästä ihanasta kesästä ♥♥♥

Kesäyö

Keskikesän juhla on käsillä. Kaupunki tyhjenee, kun valtaväestö pakenee luultavasti vesistöjen äärelle tai ainakin luonnonhelmaan. 

Monille kaupunki on ainoa oikea paikka, juhannuksena kaupungissa on tilaa hengittää...

Moni voi löytää kulkiessaan kohtalotoverinkin...

 Ja miksi aina lähteä merta edemmäksi kalaan, kun kaunis luonto avautuu aivan silmiemme  edessä.

Toivotan jokaiselle lukijalleni oikein ihanaa juhannusta näiden kuvien myötä ♥♥♥